.png)
Euroopassa rakennetaan tällä hetkellä enemmän suuria akkuenergiavarastoja kuin koskaan aiemmin. Vuonna 2025 EU-alueella otettiin käyttöön noin 27 gigawattituntia uutta akkuvarastokapasiteettia. Luku on ennätys ja merkittävästi suurempi kuin edellisvuonna. Tiedot perustuvat SolarPower Europen julkaisemaan EU Battery Storage Market Review 2025 -raporttiin.
Kasvu ei ole hidastumassa. S&P Globalin yhteenvedon mukaan Euroopan kokonaiskapasiteetti on noussut muutamassa vuodessa moninkertaiseksi, ja investointien odotetaan jatkuvan vahvoina myös tämän vuosikymmenen loppupuolella.
Mutta mistä tämä nopea kehitys johtuu?
Eurooppa on lisännyt voimakkaasti tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoa. Nämä energiamuodot ovat puhtaita, mutta niiden tuotanto vaihtelee sään mukaan. Aurinko ei paista yöllä, ja tuuli voi tyyntyä nopeasti.
Kun tuotanto vaihtelee, sähköjärjestelmän täytyy pystyä reagoimaan. Tässä kohtaa suuret akut astuvat kuvaan. Ne voivat varastoida sähköä silloin, kun sitä on runsaasti tarjolla, ja syöttää sitä verkkoon silloin, kun tuotanto on alhaisempaa tai kulutus kasvaa.
SolarPower Europen raportti korostaa, että akkujen nopea kasvu liittyy suoraan uusiutuvan energian lisääntymiseen. Ilman varastointia sähköä joudutaan toisinaan jopa rajoittamaan, jos tuotantoa on liikaa samaan aikaan.
Toinen merkittävä tekijä on sähkön hinnan vaihtelu. Euroopassa on viime vuosina nähty sekä erittäin korkeita tuntihintoja että tilanteita, joissa sähkön hinta on ollut negatiivinen. Tämä tarkoittaa, että sähköä on ollut markkinoilla enemmän kuin kulutusta.
Euroopan energia-alan sääntelyviranomainen ACER on todennut, että hintavaihtelu on lisääntynyt markkinarakenteen muuttuessa. Hintojen heilahtelu tekee varastoinnista taloudellisesti kiinnostavaa, koska sähköä voidaan siirtää ajassa: ladata silloin, kun se on halpaa, ja purkaa silloin, kun hinta on korkeampi.
Kolmas syy akkujen kasvuun liittyy sähköverkkoon. Monessa maassa verkkoa ei ole rakennettu alun perin vastaanottamaan suuria määriä hajautettua tuuli- ja aurinkovoimaa. Tämä aiheuttaa siirtorajoituksia ja liittymäjonoja.
Euroopan komissio on julkaissut niin sanotun Grid Action Plan -ohjelman, jossa pyritään nopeuttamaan verkkojen vahvistamista ja modernisointia. Verkon kehittäminen vie kuitenkin aikaa, ja akut voivat toimia väliaikaisena ratkaisuna tasapainottamalla tuotantoa ja kulutusta paikallisesti.
Reuters on raportoinut useaan otteeseen siitä, että verkon pullonkaulat ovat nousseet yhdeksi keskeiseksi esteeksi energiamurroksessa. Tässä tilanteessa varastointi ei ole enää lisäpalvelu, vaan osa järjestelmän toimivuutta.
Sähköjärjestelmän muuttuessa myös palvelut muuttuvat. Esimerkiksi Saksassa kantaverkkoyhtiöt ovat käynnistäneet uuden palvelun, jossa akuille maksetaan verkon vakauden tukemisesta. Tästä on raportoinut Energy-Storage.news.
Tällaiset uudet palvelut tarkoittavat, että akut eivät ole vain “sähkön siirtolaatikoita”, vaan ne osallistuvat aktiivisesti sähköjärjestelmän hallintaan.
Analyysitalo Aurora Energy Research arvioi, että Euroopan akkuvarastokapasiteetti voi nousta noin 80 gigawatin tasolle vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa huomattavaa lisäystä nykyiseen verrattuna.
SolarPower Europen raportissa esitetään vielä kunnianhimoisempi näkemys: jotta Euroopan sähköjärjestelmä pysyy vakaana ja uusiutuvan energian kasvu voidaan toteuttaa hallitusti, varastointikapasiteetin pitäisi nousta jopa satoihin gigawattitunteihin tämän vuosikymmenen aikana.
Vaikka suurin osa uusista akuista on teollisen kokoluokan järjestelmiä, kehityksellä on laajempia vaikutuksia. Hintavaihtelu voi ajan myötä tasoittua, sähköjärjestelmän vakaus paranee ja uusiutuvan energian osuus kasvaa ilman suuria häiriöitä.
Akkujen nopea kasvu kertoo siitä, että sähköjärjestelmä ei enää perustu pelkästään voimalaitoksiin, jotka tuottavat tasaisesti sähköä, vaan yhä enemmän joustavaan ja älykkääseen kokonaisuuteen.
Euroopassa ei siis rakenneta akkuja trendin vuoksi. Niitä rakennetaan, koska sähköjärjestelmä on muuttunut – ja muutos edellyttää uusia ratkaisuja.
Euroopan akkuvarastojen kasvu ei ole erillinen ilmiö, vaan osa laajempaa energiamurrosta, joka koskee myös Suomea. Kun uusiutuvan energian määrä kasvaa ja sähkömarkkina muuttuu yhä dynaamisemmaksi, myös Suomessa tarvitaan lisää joustoa.
Suomessa tuuli- ja aurinkovoiman kasvu on ollut nopeaa, ja samaan aikaan reservimarkkinoiden merkitys on kasvanut. Akkuvarastot voivat osallistua taajuuden säätöön ja muihin järjestelmäpalveluihin, ja ne tarjoavat yhden keinon tasapainottaa tuotannon ja kulutuksen vaihtelua.
Euroopan kehityssuunta antaa viitteitä siitä, että varastointi ei jää marginaaliin. Se on nousemassa pysyväksi osaksi sähköjärjestelmää. Samalla kilpailu, sääntely ja markkinamallit kehittyvät myös Suomessa.
Kysymys ei ole enää siitä, tuleeko akkuvarastoja lisää, vaan siitä, miten nopeasti ja millä ehdoilla niitä rakennetaan – ja miten hyvin ne integroituvat osaksi kansallista sähköjärjestelmää.
Euroopan markkina näyttää suuntaa. Suomessa ratkaistaan, miten siihen vastataan.