Oppaat & tietopankki

Syvällinen tietopankki energiavarastoista, reservimarkkinoista ja yritysten sähköliittymän optimoinnista.

Oppaista löydät selitykset markkinatuotteisiin, teknisiin vaatimuksiin, tulonmuodostukseen sekä sopimus- ja lainsäädäntökysymyksiin – selkeästi ja käytännönläheisesti.

Perusteet:

Energiavarastojen ja reservimarkkinoiden ymmärtäminen edellyttää käsitystä sähköverkon toiminnasta, taajuudenhallinnasta sekä markkinarakenteesta. Suomessa reservimarkkinoita ylläpitää ja kehittää Fingrid, joka vastaa kantaverkon tasapainosta.

Perustiedot reservimarkkinoista, markkinatuotteista ja osallistumisehdoista löytyvät virallisista lähteistä. Suosittelemme tutustumaan erityisesti Fingridin reservisivuihin sekä Energiaviraston julkaisuihin, joissa avataan markkinoiden toimintalogiikkaa ja sääntelyä.

Suomessa reservimarkkinat jakautuvat useisiin tuotteisiin, joilla tasapainotetaan sähköverkon taajuutta eri aikaskaaloilla. Keskeisiä reservituotteita ovat FFR (Fast Frequency Reserve), FCR-N ja FCR-D (Frequency Containment Reserves), aFRR (automatic Frequency Restoration Reserve) sekä mFRR (manual Frequency Restoration Reserve).

FFR ja FCR-tuotteet reagoivat nopeasti taajuusmuutoksiin sekuntien sisällä. aFRR toimii automaattisesti minuuttitasolla verkon tasapainottamiseksi, kun taas mFRR aktivoidaan manuaalisesti suurempien tasapainotustarpeiden yhteydessä.

Kaikki reservituotteet perustuvat tarjottuun tehoon (MW), ja osallistuminen edellyttää teknisten vaatimusten täyttämistä sekä hyväksyntäprosessia. Eri tuotteet eroavat toisistaan vasteajan, aktivointilogiikan ja markkinahinnoittelun osalta.
Mikä on FCR-N ja FCR-D?
FCR-N (Frequency Containment Reserve for Normal operation) ja FCR-D (Disturbance reserve) ovat taajuudenhallinnan reservituotteita, joilla pidetään sähköverkon taajuus vakaana.

FCR-N reagoi jatkuviin pieniin taajuusvaihteluihin normaalitilanteessa, kun taas FCR-D aktivoituu nopeammin häiriötilanteissa. Molemmat tuotteet perustuvat tarjottuun tehoon (MW), eivät energiamäärään, ja edellyttävät teknisesti hyväksyttyä järjestelmää.

Lisätietoa virallisista tuotekuvauksista: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit/reservituotteet-ja-markkinoille-osallistuminen
Reservimarkkinoille osallistuminen käytännössä
Reservimarkkinoille osallistuminen edellyttää, että järjestelmä täyttää tekniset vaatimukset ja hyväksyntäprosessin.

Osallistuminen tapahtuu tyypillisesti markkinaosapuolen, kuten aggregaattorin, kautta.Keskeisiä vaatimuksia ovat riittävä teho, nopea vasteaika, luotettava mittaus ja tiedonsiirto. Markkinoille ei voi osallistua pelkän nimellistehon perusteella – järjestelmän toiminta testataan ennen hyväksyntää.

Osallistumisohjeet ja vaatimukset: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit/reservituotteet-ja-markkinoille-osallistuminen/kuinka-osallistua-reservimarkkinoille

Tekniset vaatimukset:

Reservimarkkinoille osallistuminen edellyttää, että järjestelmä täyttää kantaverkkoyhtiön ja verkkoyhtiön asettamat tekniset ehdot. Vaatimukset koskevat muun muassa tehoa, vasteaikaa, mittausta, tiedonsiirtoa ja suojauksia.

Teknisten vaatimusten tarkoituksena on varmistaa sähköverkon vakaus, turvallisuus ja ennakoitavuus kaikissa tilanteissa. Reservimarkkinoilla osallistuva järjestelmä toimii osana kansallista kantaverkkoa, joten sen suorituskyvyn on oltava mitattavissa, todennettavissa ja hallittavissa reaaliaikaisesti.

Vaatimukset eivät koske ainoastaan laitteistoa, vaan myös ohjausjärjestelmiä, tietoliikenneyhteyksiä sekä toimintavarmuutta. Järjestelmän on kyettävä reagoimaan markkinaehtojen mukaisesti ja toimimaan luotettavasti myös poikkeustilanteissa.

Lisäksi tulee huomioida, että tekniset ehdot voivat vaihdella reservituotteen mukaan. Sekuntitason taajuusreservit edellyttävät eri suorituskykyä kuin minuuttitasolla aktivoitavat tuotteet. Siksi mitoitus ja tekninen suunnittelu tehdään aina suhteessa tavoiteltuun markkinarooliin.

Ajantasaiset tekniset vaatimukset ja tuotekohtaiset ehdot löytyvät Fingridin virallisista dokumenteista: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit/reservituotteet-ja-markkinoille-osallistuminen
Liitäntä, pääsulakkeet ja liittymäkapasiteetti
Reservimarkkinaosallistumisen lähtökohta on sähköliittymän kapasiteetti. Tarjottava teho (MW) ei voi ylittää liittymän teknisiä rajoitteita eikä vaarantaa kiinteistön omaa sähkönkäyttöä.

Liittymän mitoitus, pääsulakekoko ja mahdollinen keskijännite-liitäntä vaikuttavat siihen, mille markkinatasolle osallistuminen on mahdollista. Lopullinen liitettävyys varmistetaan aina verkkoyhtiöltä.

Viralliset ohjeet ja osallistumisperiaatteet: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit/reservituotteet-ja-markkinoille-osallistuminen
Vasteaika, mittaus ja tiedonsiirto
Reservituotteet eroavat toisistaan vasteajan ja aktivointilogiikan osalta. Osa tuotteista edellyttää sekuntitason reagointia ja jatkuvaa mittausta.

Järjestelmän tulee täyttää:
-mittauksen tarkkuusvaatimukset
-tiedonsiirron luotettavuus
-tekninen testaus ja hyväksyntä

Tekniset vaatimukset ja tuotekohtaiset ehdot: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit/reservituotteet-ja-markkinoille-osallistuminen/
Suojaukset ja verkon tekniset ehdot
Energiavaraston tulee täyttää sähköverkon suojausvaatimukset sekä verkonhaltijan liittämisehdot. Tämä voi koskea esimerkiksi oikosulkusuojauksia, selektiivisyyttä ja mahdollisia suojarelevaatimuksia erityisesti keskijännite-kohteissa.

Yksityiskohtaiset vaatimukset määrittelee paikallinen verkkoyhtiö sekä Fingrid reservituotekohtaisesti.

Yleistä tietoa reservimarkkinoista: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit/reservituotteet-ja-markkinoille-osallistuminen/kuinka-osallistua-reservimarkkinoille
Hyväksyntäprosessi ja markkinaosapuoli
Reservimarkkinoille ei osallistuta suoraan ilman hyväksyntää. Järjestelmä testataan ja hyväksytään ennen markkinaosallistumista. Osallistuminen tapahtuu yleensä aggregaattorin tai muun markkinaosapuolen kautta. Hyväksyntäprosessi ja osallistumisohjeet

Tulonmuodostus ja ansaintamallit:

Energiavaraston tulonmuodostus perustuu kahteen päätekijään: säästöihin ja markkinatuottoihin. Säästöjä syntyy kuormanhallinnasta, tehomaksujen pienentämisestä ja sähkön hankinnan optimoinnista. Markkinatuotot puolestaan perustuvat tarjottuun tehoon (MW) reservimarkkinoilla.

Kannattavuus ei muodostu yhdestä yksittäisestä tekijästä, vaan kokonaisuudesta, jossa huomioidaan liittymäkapasiteetti, kuormitusprofiili, valittu reservituote sekä markkinatilanne.
€/MW/h per markkina
Reservimarkkinoilla korvaus ilmoitetaan yleensä muodossa euroa per megawatti per tunti (€/MW/h). Tämä tarkoittaa korvausta siitä, että tietty teho (MW) pidetään markkinan käytettävissä yhden tunnin ajan.

Hinta muodostuu markkinaehtoisesti kysynnän ja tarjonnan perusteella. Kantaverkkoyhtiö (Suomessa Fingrid) ostaa tarvittavan reservimäärän, ja markkinaosapuolet jättävät tarjouksia, joista hyväksytään edullisimmat vaaditun kapasiteetin täyttämiseksi.

€/MW/h -hinta ei siis tarkoita suoraan tuotettua energiaa, vaan käytettävissä olevaa kapasiteettia. Korvaus perustuu siihen, että teho on valmiina reagoimaan markkinan ehtojen mukaisesti, riippumatta siitä, aktivoituuko se vai ei.

Joissakin reservituotteissa maksetaan lisäksi erillinen aktivointikorvaus silloin, kun kapasiteettia todella käytetään. Tällöin kokonaiskorvaus muodostuu kahdesta osasta:
-kapasiteettikorvauksesta (€/MW/h)
-mahdollisesta energiamäärään perustuvasta korvauksesta (€/MWh)

Eri reservituotteissa hinnoittelu vaihtelee, ja myös markkinahinnat muuttuvat ajan ja kysyntätilanteen mukaan. Siksi tuotto riippuu sekä tarjotun tehon määrästä että valitun reservituotteen markkinatilanteesta.
Reservituottolaskuri – mitä se kertoo?
Reservituottolaskuri antaa suuntaa-antavan arvion siitä, miten eri tehotasot (MW) voivat vaikuttaa markkinapotentiaaliin eri reservituotteissa. Laskuri perustuu historialliseen markkinadataan eikä takaa tulevia tuottoja, mutta auttaa hahmottamaan kapasiteetin merkitystä.

Se on hyödyllinen työkalu investoinnin alustavaan arviointiin ennen tarkempaa kohdekohtaista mitoitusta.

Avaa laskuri: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit/reservituotteet-ja-markkinoille-osallistuminen/reservituottolaskuri

Lainsäädäntö ja sopimukset:

Reservimarkkinoille osallistuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että energiavarasto tai kulutusjoustokohde tarjoaa sähköjärjestelmälle joustoa ja saa siitä korvauksen. Kun toiminnasta syntyy tuloa, siihen liittyy luonnollisesti myös lainsäädännöllisiä ja sopimuksellisia näkökulmia.

Loppuasiakkaan näkökulmasta reservimarkkinaosallistuminen on osa sähkömarkkinaa. Se toimii rinnakkain olemassa olevan sähkönmyyntisopimuksen ja verkkosopimuksen kanssa, eikä yleensä korvaa niitä. Osallistuminen perustuu sopimukseen, jossa määritellään, millä ehdoilla laitteistoa voidaan käyttää markkinoilla ja miten korvaus määräytyy.

Reservimarkkinoilta saatavat tulot ovat verotettavaa tuloa. Verotuksellinen käsittely riippuu toiminnan laajuudesta ja siitä, tapahtuuko osallistuminen yksityishenkilönä vai yrityksenä. Pienimuotoisessa kotitalouskäytössä tulot käsitellään yleensä osana henkilökohtaista verotusta, kun taas yritystoiminnassa ne kuuluvat liiketoiminnan tuloksi. Arvonlisäveron soveltuminen riippuu siitä, onko toiminta arvonlisäverollista liiketoimintaa.

Osallistuminen edellyttää myös asianmukaista mittausta ja tietojen raportointia, koska markkinakorvaukset perustuvat mitattuun ja todennettuun suoritteeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että laitteiston on täytettävä tekniset vaatimukset ja että tiedonsiirto toimii oikein.

Reservimarkkinoille osallistuminen ei muuta asiakkaan asemaa sähkön käyttäjänä, mutta se tuo mukaan uuden roolin: mahdollisuuden osallistua sähköjärjestelmän tasapainottamiseen. Tähän liittyvät sopimukset, verotus ja mittaus muodostavat hallinnollisen kokonaisuuden, joka on hyvä ymmärtää ennen osallistumisen aloittamista
Mitä reservimarkkinatulot tarkoittavat kuluttajalle?
Kun kuluttaja osallistuu reservimarkkinoille esimerkiksi energiavaraston kautta ja saa siitä korvausta, kyse on verotettavasta tulosta.

Reservimarkkinoilta maksettavat korvaukset eivät ole alennuksia sähkölaskussa, vaan rahasuoritus palvelusta, jossa laitteistoa käytetään sähköjärjestelmän tasapainottamiseen. Tämän vuoksi saadut tulot käsitellään verotuksessa normaalina tulona.

Yksityishenkilölle maksetut reservimarkkinatulot käsitellään tyypillisesti pääomatulona, ellei toiminta ole laajaa ja selvästi liiketoiminnan luonteista. Pääomatulo verotetaan pääomatuloveroprosentin mukaisesti, ja tulot ilmoitetaan veroilmoituksessa.Verotuksessa voidaan yleensä vähentää tulonhankkimiseen liittyviä kuluja.

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi:
-laitteiston hankintamenoon liittyviä vähennyksiä
-mahdollisia rahoituskuluja
-muita suoraan tulonhankintaan liittyviä kuluja

Vähennykset arvioidaan tapauskohtaisesti, ja niiden soveltaminen riippuu siitä, miten laitteistoa käytetään ja kuinka merkittävä osa siitä liittyy tulonhankintaan.Arvonlisäveron osalta ratkaisevaa on, katsotaanko toiminta liiketoiminnaksi. Tavallinen kotitalous ei yleensä ole arvonlisäverovelvollinen pelkästään reservimarkkinoille osallistumisen vuoksi, mutta tilanteet voivat vaihdella toiminnan laajuuden mukaan.

Reservimarkkinoille osallistuminen ei edellytä erillistä yritystoimintaa, mutta tulojen verotuksellinen käsittely on hyvä tiedostaa ennen osallistumista. Verotus määräytyy aina tapauskohtaisesti kokonaisharkinnan perusteella. Jokaisen osallistujan on hyvä varmistaa oma tilanteensa suoraan Verohallinnolta tai tarvittaessa omalta kirjanpitäjältä tai veroasiantuntijalta.
Mitä reservimarkkinatulot tarkoittavat yritykselle?
Kun yritys osallistuu reservimarkkinoille esimerkiksi energiavaraston, tuotantolaitoksen tai ohjattavan kulutuksen kautta, markkinoilta saadut korvaukset ovat verotettavaa liiketoiminnan tuloa. Tulot kirjataan kirjanpitoon normaalisti ja verotetaan osana yrityksen elinkeinotuloa. Samalla toimintaan liittyvät kulut – kuten laitteistoinvestoinnit, ylläpito, rahoituskulut ja mahdolliset palvelumaksut – ovat lähtökohtaisesti vähennyskelpoisia kirjanpidossa.

Arvonlisäveron osalta reservimarkkinoille osallistuminen käsitellään yleensä palvelun myyntinä, mikäli yritys on arvonlisäverovelvollinen. Tällöin korvaukset kuuluvat normaalin ALV-käsittelyn piiriin. Arvonlisäveron soveltaminen riippuu sopimusrakenteesta ja siitä, kenelle palvelu katsotaan myydyksi, esimerkiksi kotimaiselle tai ulkomaiselle toimijalle.

Yrityksen näkökulmasta on myös hyvä huomioida sähkösopimusmalli sekä investoinnin rahoitusrakenne. Reservimarkkinoille osallistuminen toimii rinnakkain yrityksen sähkönhankinnan kanssa, joten on tärkeää varmistaa, että osallistuminen on yhteensopivaa käytössä olevan sähkösopimuksen kanssa. Investoinnin toteutustapa vaikuttaa puolestaan kirjanpitoon ja taseeseen: jos energiavarasto hankitaan omaksi, se näkyy taseessa käyttöomaisuutena ja mahdollinen rahoitus velkana. Leasing- tai palvelumallissa laitteisto ei välttämättä näy taseessa samalla tavalla, vaan kustannukset kirjautuvat sopimusrakenteesta riippuen käyttömenoiksi. Valittu malli vaikuttaa muun muassa kassavirtaan, poistoihin ja yrityksen velkaantumisasteeseen.

Reservimarkkinoille osallistuminen voi olla yritykselle tapa hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria tehokkaammin, mutta se on samalla osa normaalia taloudellista toimintaa, jota koskevat kirjanpidon, verotuksen ja sopimusrakenteiden yleiset periaatteet.

Sanasto ja termit selitettynä:

Sähkömarkkinaan ja reservijärjestelmiin liittyy paljon termejä, jotka voivat tuntua teknisiltä tai vaikeasti hahmotettavilta. Moni käsite on peräisin kansainvälisestä sähkömarkkinasääntelystä, ja siksi termeissä käytetään usein englanninkielisiä lyhenteitä.

Tässä osiossa avataan keskeiset käsitteet selkeästi ja käytännönläheisesti. Tarkoituksena on auttaa ymmärtämään, mitä eri termit tarkoittavat ja miten ne liittyvät energiavarastoihin, reservimarkkinoihin ja sähkön tasapainotukseen Suomessa.

Selitykset etenevät ensin virallisemmasta määritelmästä ja sen jälkeen käytännön tasolle, jotta kokonaisuus on ymmärrettävä myös ilman aiempaa kokemusta sähkömarkkinoista.

Jos jokin termi puuttuu, jää epäselväksi tai kaipaa tarkempaa avausta, sanastoa täydennetään mielellään. Kehitämme tätä osiota jatkuvasti lukijoiden kysymysten ja palautteen perusteella, jotta kokonaisuus pysyy ajantasaisena ja mahdollisimman helposti ymmärrettävänä.
FCR
FCR (Frequency Containment Reserve) on taajuuden vakautusreservi, jota käytetään sähköjärjestelmän taajuuden pitämiseen mahdollisimman lähellä 50 hertsiä. Suomessa FCR-markkinaa ylläpitää kantaverkkoyhtiö Fingrid, ja reservi aktivoituu automaattisesti taajuuspoikkeamien perusteella.

Eli käytännössä FCR tarkoittaa sitä, että akku tai muu laite reagoi sekunneissa, jos sähköä on verkossa hetkellisesti liikaa tai liian vähän. Reagointi tapahtuu automaattisesti ilman manuaalista ohjausta, ja juuri nopeutensa vuoksi akut soveltuvat hyvin tähän käyttöön.
Varttitase
Varttitase tarkoittaa sitä, että sähköjärjestelmän tasapainotus ja markkinat toimivat 15 minuutin jaksoissa aiemman tunnin sijaan. Tämä perustuu EU:n sähkömarkkinauudistukseen ja koskee koko markkina-aluetta.

Eli sähkön tuotanto ja kulutus lasketaan yhteen vartin jaksoissa. Tämä tekee markkinasta tarkemman ja reagointikykyisemmän erityisesti uusiutuvan energian vaihteluun, mutta voi myös lisätä lyhytaikaista hintavaihtelua.
C-rate
C-rate kuvaa akun lataus- tai purkutehoa suhteessa sen kapasiteettiin. Se ilmaisee, kuinka nopeasti akku voidaan ladata tai purkaa täyteen tai tyhjäksi.

Eli jos akun C-rate on 1C, akku voidaan purkaa kokonaan noin tunnissa. Jos C-rate on 0,5C, purkaminen kestää noin kaksi tuntia. Mitä suurempi C-rate, sitä nopeammin akku pystyy reagoimaan sähköverkon tarpeisiin.
DoD
DoD (Depth of Discharge) tarkoittaa akun purkaussyvyyttä eli sitä osuutta akun kokonaiskapasiteetista, joka käytetään ennen uudelleenlatausta.

Eli jos akun DoD on 80 %, akkua käytetään 80 prosenttia sen kapasiteetista. Purkaussyvyys vaikuttaa akun käyttöikään ja siihen, kuinka paljon energiaa siitä on käytännössä hyödynnettävissä.
Aggregaattori
Aggregaattori on toimija, joka kokoaa useita pieniä tuotanto-, kulutus- tai energiavarastokohteita yhteen ja tarjoaa niitä markkinoille yhtenä kokonaisuutena.

Eli yksittäinen kotitalous tai pieni yritys ei yleensä osallistu reservimarkkinoille suoraan, vaan aggregaattorin kautta. Aggregaattori huolehtii teknisestä ohjauksesta, markkinatarjouksista ja raportoinnista, ja maksaa kohteelle korvauksen sen osallistumisesta. Tämä mahdollistaa myös pienempien laitteistojen pääsyn markkinoille osana suurempaa kokonaisuutta.
HAN-portti
HAN-portti (Home Area Network) on sähkömittariin sisältyvä liitäntä, jonka kautta voidaan lukea reaaliaikaista kulutusdataa.

Eli HAN-portin avulla esimerkiksi energiavarasto tai ohjausjärjestelmä voi nähdä, kuinka paljon sähköä kiinteistössä kuluu juuri sillä hetkellä. Tämä mahdollistaa tarkemman ohjauksen ja paremman reagoinnin esimerkiksi pörssisähkön hintaan.
Netotus
Netotus tarkoittaa tuotetun ja kulutetun sähkön yhteenlaskentaa tietyllä aikavälillä ennen mahdollisen ylijäämän myyntiä verkkoon.

Eli jos samalla ajanjaksolla tuotetaan ja kulutetaan sähköä, nämä määrät vähennetään toisistaan. Varttitaseen myötä tämä tapahtuu 15 minuutin jaksoissa, mikä vaikuttaa siihen, miten oma tuotanto ja akusto voidaan hyödyntää tehokkaasti.
Tasevastaava (BRP)
Tasevastaava, englanniksi Balance Responsible Party (BRP), on toimija, joka vastaa siitä, että sen vastuulla oleva sähkön tuotanto ja kulutus ovat tasapainossa markkinassa.

Eli käytännössä tasevastaava huolehtii siitä, että verkkoon tuotettu ja sieltä kulutettu sähkö vastaavat toisiaan sovitulla aikavälillä. Jos tasapainossa syntyy poikkeama, tasevastaava vastaa siitä taloudellisesti. Suomessa tasevastaavat toimivat Fingridin sääntöjen mukaisesti.

Reservimarkkinoilla BRP-rooli on tärkeä, koska reserviosallistuminen vaikuttaa tuotannon ja kulutuksen tasapainoon. Siksi reservimarkkinatoiminta täytyy sovittaa yhteen tasevastuun kanssa joko suoraan tai aggregaattorin kautta.

Auta meitä tekemään tietopankista vielä parempi.

nuoli oikealle grafiikka

Puuttuuko jotain?

Pyrimme pitämään tietopankin mahdollisimman kattavana ja selkeänä, mutta energiamarkkinoiden muuttuessa vauhdilla tarvitsemme myös sinun apuasi. Huomasitko tekstissä jotain korjattavaa? Puuttuuko täältä jokin tärkeä aihe tai onko jokin asia selitetty mielestäsi liian lyhyesti?

Kerro se meille, niin kehitämme sisältöä eteenpäin. Me haluamme, että Reservimarkkinat.fi on helposti ymmärrettävä ja laadukas lähde kaikille reservimarkkinoista kiinnostuneille.
Kiitos yhteydenotosta. Palaamme mahdollisimman pian.
Jotain meni vikaan...
Ilmakuva talosta, jonka katon päällä on useita aurinkopaneeleja ja ympärillä vihreää nurmikkoa ja puita.